Luukku 1: Valmis viittomakielentulkki

Joulukuu! Ja minä olen vihdoin valmistunut viittomakielentulkiksi. 4,5 vuoden työ siihen kului, mutta nyt olen saanut urakan valmiiksi (oikeastaan jo viime perjantaina 28.11.).

Tutkintotodistus tupsahti tulla tänään postiluukusta ja minulla on siis virallisesti ammatti! Näin se opiskeleminen lopulta sujui:

Mun postaukset on taas vähän harventunu, mutta mun elämässä ei ole oikein tapahtunut mitään ihmeellistä (valmistumisen lisäks). Oman alan töitä ei ole tällä hetkellä tarjolla, mutta kartutan työkokemusta kaikin mahdollisin keinoin. Tällä hetkellä olen ollut muutaman viikon sijaisena koulussa. Lasten kanssa onkin varsin mukava työskennellä! :)

The players gonna play, the haters gonna hate, I'm just gonna shake it off

Blogi on elänyt hiljaiseloa taas aika pitkään ja ajattelin käydä tekemässä ainakin yhden postauksen, jossa vähän kerron mitä on tullut tehtyä. Tähän syksyyn on mahtunut sekä työtä että juhlia ja innostusta tulevasta valmistumisesta. Koko kesän ja alkusyksyn tein opparia hampaat irvessä ja näppis sauhuten! Kirosin koko homman helvettiin ainakin miljoona tai biljoona kertaa, mutta sain kuin sainkin sen tehtyä ja palautettua syyskuun lopussa. Mikä ilo ja riemu siitä seurasi, kun ei enää tarvinnut tehdä ja korjata opparia ja oli vihdoinkin vapaa! Jos opparini kiinnostaa, niin sen voi käydä lukaisemassa tästä linkistä! Kova työ ja aherrus on palkittu ja elämäntyöni on kaiken kansan nähtävillä :)

Instagramissa ja Facebookissa sekä joissakin blogeissa pyöri alkusyksystä Suomen Lukiolaisliiton ideoima kampanja #KutsuMua, jonka tarkoituksena on tuoda esille koulukiusaamista Suomessa. Itsekin osallistuin kyseiseen kampanjaan, koska minua on kiusattu peruskouluaikoihin sekä olen saanut kuulla erinäisiä asioita niin lapsilta kuin aikuisiltakin. Nämä ovat kuitenkin jo takana, mutta halusin osallistua kampanjaan ja osoittaa, että tiedän asiasta itsekin.

Lokakuussa juhlin synttäreitäni ja valmistujaisiani jo etukäteen ystävieni seurassa ja tyttöporukalla saimmekin järjestettyä kivat juhlat. Innostuin leipomaan juhliin suussasulavaa valkosuklaakakkua, joka oli niiiiiiin hyvää ja makeaa! Juhlien jälkeen osa lähti kotiinsa, kun minä lähdin muutaman ystäväni kanssa jatkamaan iltaa baarin suuntaan. Baarissa sattuikin olemaan Hunksit esiintymässä ja pääsin muutaman Hunksin kanssa yhteiskuvaan, kun he tulivat kanssamme tanssimaan tanssilattialla myöhemmin. Sanoisin siis, että synttäri-illalle tuli oikein mukava päätös! ;)

H U I P P U A ! #8

Pari viikkoo sitten oli huikein sunnuntai aikoihin! Täällä kerroinkin jo siitä, että viikonloppuna saattaa tapahtua jotain jännää ja niin tapahtuikin. Tapasin nimittäin kaikkien aikojen idolini TEEMU SELÄNTEEN!!!!!! Teemu Selänne piti omaa kiekkoleiriään Vuokatissa ja mentiin isän ja veljen kanssa käymään siellä, jotta saataisiin Teemulta nimmarit omakätisesti. 18 vuotta sitten kävin myös tapaamassa Teemua, olin silloin iloinen 5-vuotias ja räpsäistiin kuva Teemun kanssa. Nyt 18 vuotta myöhemmin kävin pyytämässä samaiseen kuvaan Teemun nimmarin ja sen sain! Uutta kuvaa ei tosin ehditty ottamaan, koska Teemu oli kaukalossa ja nimmarinkin kävin pyytämässä häneltä vain pikaisesti.

Juhannus mulla sujui todella rauhallisissa merkeissä pelkästään kotona, mutta juhannuksen jälkeen käytiin sukulaismatkalla Tukholmassa. Oli ihanaa päästä laivalle pitkästä aikaa ja käydä myös päiväreissulla Tukholmassa. Maista ostin kaksi paitaa ja laivalta tuliaisia ja suklaata kotimatkalle.

Eilen pikkuveljeni tuli ensimmäistä kertaa käymään luonani Kuopiossa ja jäi yöksi! Käytiin kylpylässä Rauhalahdessa, katsottiin Autot 2 -elokuvaa sekä tänään leivoimme pullia ja kävimme tutustumassa Kuopion museoihin. Oli niin mukavaa sisaruslaatuaikaa pitkän tovin jälkeen. :)

Löysin muuten Iisalmesta eräs päivä roskalavalta vuoden 1913 Hufvudstadsbladetin! Mikä löytö, noin vanha sanomalehti ja aivan hyvässä kunnossa! Otin talteen ja vein sen äidilleni, hän tekee eräänlaisia tauluja vanhoista kirjoista ja lehdistä. Nyt vain odottelen taulutilaustani!

Kesätunnelmia

Kesä on taas täällä, mutta loma on loppunut. Loppukesä menee lastenvahtihommien ja opparin teon parissa. Kesäkuu on pyhitetty lastenvahtimiselle ja olenkin saanut siitä kokea jo ensimmäisen viikon. Kuten yleensä, lapsi kokeilee aikuisen rajoja ja hermoja kaikin keinoin ja nämä keinot onkin jo ekalla viikolla koettu. Nyt tää mun hoidettava on onneks jo tottunu muhun ja ollaan tehty vaikka mitä sämpylöiden leipomisesta krokettiturnajaisiin ja tikanheittoon! Tän kesäkuun jälkeen on kyllä supermestari lautapeleissä! Miten niin muka lasten pitäis aina antaa voittaa? ;)

Tänä viikonloppuna muuten saattaa tapahtua jotain tosi hurjaa! En vielä paljasta, mutta siihen liittyy yksi todella komea mies ja yhteiskuva ;) 18 vuoden takainen keissi on toteutumassa uudelleen, jeee! Lapsuuteni haave.

Arvonnan nälkäisille on helpotusta eräässä toisessa blogissa, jota seuraan aktiivisesti ja se onkin aina kiinnostavaa luettavaa! Mammapäiväkirja-blogissa nimittäin arvotaan Nivean ihania In-Shower Body Lotioneita, jotka ovat siis suihkussa käytettäviä kosteusvoiteita. Olen monesti miettinyt, että pitäisi hankkia tällainen, koska olen todella laiska rasvaamaan ihoani ja se kyllä näkyy. Blogiarvontoja en ole itse pitänyt, koska en tiedä varsinaista lukijoideni määrää eikä minulla ole mitään blogiyhteistyökumppaneita. Sitäkin enemmän olen kuitenkin osallistunut muiden järjestämiin blogiarvontoihin! Vielä ei ole tullut voittoa, mutta eipä sitä tiedä jos se joskus vielä kohdalle sattuu. :)

Erään työpäivän jälkeen menin trampoliinille ottamaan aurinkoa, pistin kuulokkeista hyvää musaa ja nostin jalat ylös. Ah, mikä tunne!

Ja tässä kuva äitini kissasta, mikä autuas ilme! Laitoin tämän myös Fiidin kissakuvakisaan, oli niin ihanan näköinen :)

Tennarityttö reissaa!

Ihana Helsinki näytti taas parhaimpansa minun siellä vieraillessa! Olin siis viikonloppuna Helsingissä ja palasin kylmään ja koleaan Kuopioon tiistaina. Onneksi helteet hellivät Helsingissä niin, että väriäkin tuli kasvoille ja kalpeille jaloille.

Lauantaina olin Helsingin Maailma Kylässä -festareilla töissä Vohvelibaarissa. Tekemistä riitti ja tuli syötyä paistamisen välissä muutama vohvelikin. Meillä oli supertiimi ja myyntiä tuli! Ihmisiä kävi ostamassa vohveleita mukavasti. Oli kiva viettää päivä vähän erilaisemmalla tavalla kuin normaalisti ja tutustua uusiin mahtaviin ihmisiin. :)

Raudat käy kuumina!

Festareiden lisäksi näin paljon mun kavereita ja serkkuja, jotka asuu Helsingissä. Aina kun käyn toisen Helsingin serkkuni luona, mukaan lähtee vaatteita! Tälläkin kertaa sain legginssit, caprit ja ihanan valkean kesäisen silkkitopin, joka pitikin heti laittaa päälle, koska ilma oli ihanan kesäinen. Kuvaa siitä tulee ehkä joskus myöhemmin. :)

Tiistaina näin erästä tulkkikollegaa, jonka kanssa lähdimme hieman kultturoimaan ja käväisimme Kiasmassa. Siellä oli Kiasman ja Marimekon yhteinen Kimpassa-näyttely ja oli kiva käydä taas pitkästä aikaa katsomassa hieman erilaista taidetta.

Karkkiruusu, nam!

Kiasmassa oli vaikka mitä erilaista! Yllä olevassa kuvassa näkyy irtokarkeista tehty ruusu! Karkit tuoksuivat ihanalle, mutta en olisi ikinä arvannut, että ruusu on tehty karkeista ellen olisi mennyt katsomaan sitä aivan läheltä. Ruusu oli suuren seinän kokoinen enkä saanut siitä oikein parempaa kuvaa, mutta kuten tästä kuvasta näkyy, se oli uskomattoman hieno.

Otin sieltä myös mukaan tämän hienon julisteen ja ajattelin etsiä sille sopivat kehykset ja laittaa seinälle. Nyt se on vielä suoristumassa ja mahdollisesti saatan laittaa sen seinälle ihan vain sinitarralla aluksi.

Helsingin reissun jälkeen lähdin suoraan yliopiston bileisiin ja seuraavana päivänä kävin vielä katsomassa Albatrossissa Karri Koiraa. Keikka oli hyvä, mutta kun on baarissa selvänä huomaa sen, millaisessa kunnossa kaikki muut ovat.. En tykännyt yhtään siitä tönimisestä ja muksimisesta ja mitta meinasi täyttyä aika monta kertaa. Kaiken lisäksi lähdin kotiin kahden kännibussilla, joka on nimityksensä arvoinen. Viereeni istui idiootti, joka veti repun takana salmaria, takanani oleva keski-ikäinen rouva alkoi räyhäämään kuskille kiroten ja nimitellen tätä ja päästyään pysäkille pahoinpiteli bussia ja näytteli keskaria kuskin perään sekä viimeisenä juuri ennen minun pysäkkiä bussista jäi pois nainen, joka oli oksentanut käsilleen. Oikeesti! Tätäkö tämä hieno suomalainen juhlinta on? Olin niin täynnä kaikkia, että pyyhälsin äkkiä kotiin ja petiin. Taidan pitää hieman taukoa kaikista kännikaloista ja baareista hetken. :D

Other people don't..

 

Oisko se toi? Oisko se hän? Oispa se niin.

Oisko sulla hetki kuunnella
Naisen nyt saisit halvalla
Ei oo kuin pari mustelmaa
Löytyy uudet piilolinssit
Uudet hiukset vanhat tissit
Laulaa aina Ressu Redfordii
Kokeile mua
Sulle voisin olla jotenkin oikee
Maailman ihanin ja kiva
Jos oonkin nainen jonka luota et vois ikinä lähtee
Kokeile mua, kokeile mua

Erin - Kokeile mua

Mun perjantai-ilta menee Erinin biisejä fiilistellessä. Pari viikkoa sitten kävin Kuopion Tähti-baarissa Erinin keikalla ja se oli kyllä huikee! Erinin biisejä kuunnellessa rupesin miettimään sitä, kuinka musta tuntuu, että mulla on joku sisäinen haku päällä. Ois niin kiva, että löytäis jonkun, joka pysyis vierellä pidempään. Kotona asuessa ja lukiota käydessä olin paljon hiljaisempi tyttö kuin Kuopioon muuttamiseen jälkeen. Neljän vuoden aikana olen saanut paljon rohkeutta ja itsevarmuutta, joka on johtanut myös paljon uusien ihmisten tapaamiseen. Itsenäistymisen jälkeen on tullut tavaksi etsiä sitä henkilöä, kenen kainaloon nukahtaa, kenen kanssa nauraa ja kenen kanssa jakaa juhlat ja tavallinen arki.

Miehet ei kuitenkaan pyöri 24/7 mun päässä vaan sinne mahtuu paljon muutakin. Ajatukset seilaa usein niin myrskyisästi että heikompaa vois pelottaa! Pohdiskelen ja mietin niin paljon, että välillä meinaa iteltäkin järki lähtee. Ajattelen välillä asioita niin monesta eri näkökulmasta, etten pysty keskittymään siihen miten MINÄ ajattelen. Mutta niistä miehistä. Miehet pyörii mun päässä silloin, kun siellä ei ole muuten myrskyä. Vaikka olen seurustellut jo muutaman kerran, siitä ei vaan meinaa saada tarpeeksi. Nykyään on kuitenkin tullut mieleen se, etten haluaisi seurustella. Alan usein stressaamaan seurustelusta niin, että se vaikuttaa kouluasioihini ja muuhun niin, etten pysty keskittymään kunnolla muuhun. Miehet on vaikeita, mutta niin on naisetkin! Deittiseura vaan kuulostaa enemmän friends with benefits -tyyppiseltä toiminnalta, missä ei sinänsä ole mitään väärää kuin se, että ennen pitkää jommalle kummalle voi syntyä tunteita tai löytyy se oikea.

The Beauty

Tänään olen ollut kotona vapaapäivän ja huomasin illasta, että tänään oli Huulipunavallankumous-päivä! Piti sitten laittaa muuten täysin meikittömään naamaan hipaus huulipunaa. Tuli niin ihanan naisellinen fiilis. Huulipunaa käytän usein vain juhlissa, mutta joskus sitä on kiva käyttää ihan arkenakin. Olen kuitenkin aika girly girl, kun sille päälle satun. Naisellisuus kunniaan! 

Sä muka raotit hiukan
Sun sielusi saloja
Jotain triviaa turhaa,
Vähän vaan makupaloja

Kun sä silitit niskaa
Mun oli pakko herätä
Piti kävellä rantaan taas ja meriheiniä kerätä

Sä et olisi aamulla siinä,
Sen tajusin minäkin
Olisi tää ilta ja yö,
Ja sitä minäkin halusin
Ja sä pidit sun sielusi kiinni,
Sitä yritin minäkin
Etten saisi rakastaa,
Sen kuitenkin
Sen kuitenkin
Mokasin

Erin - Sä et olisi aamulla siinä

KIIRE KIIRE KIIRE!

Toukokuu on vaihtunut ja kesään on jäljellä enää vain kuukauden päivät! Blogihommat on olleet tauolla hetkisen, koska minulla on ollut koulujuttujen kanssa niin kiire, etten ole kerennyt tehdä mitään muuta. Joku jo täällä valittelikin eikö uusia päivityksiä ole enää tulossa.. On niitä! Kunhan ehdin.

Viime viikonloppu meni toisen kirjoituksen ääressä, kun kirjoitin päättöportfoliotani kuusi tuntia viime hetkellä sunnuntaipäivänä ja sainkin paniikkikirjoittamisella aikaan 11 sivua! Voi sitä tajunnanvirran määrää... Päässä surisi illalla niin pahasti, että tuntui taas vaihteeksi siltä kuin aivot halkeis. Kuuden tunnin paahtamisen jälkeen en ees saanu sitä aivotonta shaibaa valmiiks, koska ihana tietokoneeni teki temput ja kaikki meni plörinäks. Seuraavana yönä ei sitten paljon nukuttukaan, kun maanantai-aamuna koululla piti olla skarppina analysoimassa viime hetkellä tulkkausnäytteitä. Oivoi, päänsäryn määräääää!

Eilen kävin tulkkaamassa Kuopion Musiikkikeskuksella OIKEAA OOPPERAA!!!! Oli niin huikeeta ja onnistuttiin mun tulkkiparin kanssa niin hyvin. Oon meistä niin ylpeä! Noin 40 tuntia oopperaan tuli yhteensä harjoitella käyden harjoituksissa, kenraalissa ja itsekseen harjoitellen. Nyt sitten soikin seuraavat kaksi viikkoa ooppera-aariat päässä.

Rutistus ei lopu kuitenkaan tähänkään vaan nyt täytyy alkaa analysoimaan kaikkea mahdollista harjoitteluseminaaria varten, vertaisarvioida portfolioita ja miettiä omaakin esitystä. Palaan taas tämän urakan jälkeen! :)

Tarviiko aina valittaa?

KLIK

Valivalivali. Valittajat valittaa.


Nyt on pakko avautua, koska tuntuu, että negatiivisuutta tulee välillä joka tuutista. Olen itse yleensä positiivinen ihminen ja yritän katsoa myös elämää positiivisuuden kautta. Toki minuakin joskus ärsyttää ja harmittaa ja saatan sen purkaa esimerkiksi ystävilleni tai joskus myös täällä blogissa. En kuitenkaan ymmärrä sitä, että jokaisesta pikku asiasta täytyy valittaa tai yrittää nälviä ja väheksyä erilaisia asioita, jotka muiden mielestä olisivat ilon aiheita. Ei tietenkään kaikista asioista tarvitse pitää tai mielistellä muita, mutta mielestäni omaa puhettaan voisi hieman miettiä ennen kuin päästää valloilleen ajatuksiaan niitä sen kummempaa miettimättä.

Tiedän eräitä ihmisiä, joista huomaa tällaisen valittamisen kierteen. Pikku asioista valitetaan, negatiivisuutta korostetaan ja keskitytään niihin vikoihin enemmän kuin siihen, että antaisi asian olla tai miettisi jotain positiivista. Itse en ymmärrä pessimistisyyttä, koska mitä iloa siinä on, että vääntää joka asiasta negatiivisen tai ajattelee aina pahinta? Onko pessimistisyys realismia? Ei minun mielestäni. Kuulin vähän aikaa sitten radiosta tutkimuksesta, jonka mukaan aivot havaitsevat negatiivisuuden herkemmin kuin positiivisuuden. Negatiivisuus jää muhimaan mieleemme ja jatkuva valittaminen myös tarttuu ihmisestä toiseen. Negatiivisuus myös vahingoittaa aivoja ja tyhmentää ihmistä. En minä ainakaan halua aivoistani mössöä! Mieluummin keskityn iloisiin asioihin ja iloisiin ihmisiin kuin kuuntelisin jatkuvaa valitusta asioista, joilla ei ole oikeasti mitään merkitystä.

Olen huomannut myös esimerkiksi sosiaalisesta mediasta sen, että jotkin ihmiset vähättelevät toisten ilon aiheita. Päivityksiä tulee omista arjen askareista ja mielipiteitä erilaisista asioista, onnistumisen kokemuksista ja pienistä ilon aiheista, joita halutaan jakaa ystävilleen kuten normaalissa kanssakäymisessä. Ne asiat ovat kuitenkin kirjoittajien omia ajatuksia ja ilon aiheita, joita ei mielestäni pitäisi mennä tyrmäämään. Jokaisella on oikeus mielipiteeseen, mutta joskus mielipiteet voisi pitää myös itsellään. Joillekin tietynlaiset päivitykset ja asiat eivät mene sinne positiiviselle puolelle vaan ärsytys luikertelee mieleen ja hetken mielijohteesta kommenttia voikin tulla ilman sitä suodatinta. Sosiaalinen media antaa ihmisille tietyn anonyymiteetin, vaikka esimerkiksi Facebookissakin ollaan omalla nimellään, mutta ei kuitenkaan kasvokkain. Monella ei välttämättä olisikaan pokkaa mennä sanomaan toiselle, ettei jaksa lukea toisen heräämistavoista, jatkuvista kokkailuista tai lenkille lähdöistä. Onneksi Facebookissakin on helppo painaa nappia, jolloin ei saa niiltä tietyiltä ihmisiltä niitä päivityksiä. ;) Ja jos on oikeasti aikaa ja energiaa tuhlata ajatuksiaan negatiivisuuteen niin eikö sitä samaa energiaa voisi mieluummin käyttää johonkin muuhun? Itse ainakin siivoan perusteellisesti ärsyyntyneenä. Se energia tuleekin silloin hyötykäyttöön. :)

Miksi siis tuhlata energiaa negatiivisuuteen kun sitä voisi käyttää positiivisuuteen?

KLIK

S I C K I E & H O M E D A Y

KLIK

Tänään on kotipäivä, koska olen ollut muutaman päivän kipeänä. Viikonloppuna tuli bailattua ja tanssittua muutamanakin päivänä ja tämä on ilmeisesti rangaistus vesisateessa kävelystä ilman hattua ja sateenvarjoa. Yleensä juon ystävieni kanssa valkoviiniä tai siideriä, mutta nyt päätinkin tehdä poikkeuksen ja kävin ostamassa pullon kuohuvaa! Olikin ihan hyvää pitkästä aikaa, viimeksi tullut juotua kuoharia omissa ylioppilasjuhlissa.

Kuoharia!

Maanantaina kävin ystäväni kanssa leffassa, kun hänellä oli lahjalippuja ja tulikin mässättyä ihan kunnolla, huh! Divergent - Outolintu oli toooodella hyvä elokuva ja ah, rakastuin miespäänäyttelijään Theo Jamesiin! Divergent muistutti Nälkäpeliä, mutta minua tämä ei haitannut, koska tykkään fantasiaelokuvista ja hyvännäköisista näyttelijöistä!

Omnomnom!

Tänään sitten kävin lääkärissä ja diagnosoin itse itselleni poskiontelotulehduksen. Lääkäri kirjoitti antibiootit ja nenäsumutteet, joten jospa näillä lähtisin viimeinkin parantumaan. Tämän typerän tulehduksen takia tosin minulta meni sivu suun muutamat tulkkaukset ja harjoitukset, tämän viikon tankotanssitunti ja kauan odotettu Helsingin reissu! :( Onneksi ehdin käydä siellä luultavasti vielä ennen kesää, jotta nään serkkuani joka karkaa etelän lämpöön ainakin vuodeksi. Mitä heittäytymistä!

KLIK!

#pics #mydays

Tässäpä kuvia mun tekemisistä, olkaa hyvät! :)

Bridget Jones - Elämä jatkuu

Red and gold, ah!

Kouluhommii.

Mun heikko kohta, porkkanakakku.

Care, dare, learn, change, love.

Red. Red. Red.

Hissiteini!

Give your all to me, I'll give my all to you. You're my end and my beginning.

 

Viime viikolla menin toisen kerran tankotanssin alkeis 2 -kurssilla. Alkeis 2 -kurssilla on tehty uusia ja vaikeampia liikkeitä, mutta olen jo muutamissa onnistunut. Viimeksi onnistuin myös nousemaan tangolle pää alaspäin, tosin tuettuna. Mikä onnistumisen tunne, kun pääsin sinne edes niin!

Piti ottaa kuva mun Tomb Raider -kampauksesta. Lara Croft sopiikin hyvin tankotanssiin! Hiusten kasvatus on kovassa vauhdissa, jospa pian saisi jo pidemmän letin. :)

Sunnuntaina innostuin leipomaan mokkapaloja ja kinkkupasteijoita. Tuli kyllä tosi hyviä! Hävettävän harvoin tulee leivottua ja yleensä sitten niitä samoja vanhoja leipomuksia mitä ennenkin. Pari kuukautta sitten kokeilin kuitenkin ihan uutta reseptiä ja tein Dominotryffeleitä! Todella hyviä ja ihania varsinkin tämmöisille suklaan rakastajille. <3

Tänään päivä meni koulujuttuja tehdessä. Itse asiassa oopperan tulkkausta harjoitellessa! Suuntautumisen harjoitteluuni kuuluu oopperan tulkkaus, joka on jo kuukauden päästä täällä Kuopiossa. 9.5. minut voi nähdä tulkkaamassa Mozartin Taikahuilua. :) Kaikkeen sitä voi päästäkin tällä alalla!


Otsikon biisi on kiva, kuunnelkaa! John Legend - All of me.
My head's under water
But I'm breathing fine
You're crazy and I'm out of my mind

'Cause all of me
Loves all of you
Love your curves and all your edges
All your perfect imperfections
Give your all to me
I'll give my all to you
You're my end and my beginning
Even when I lose I'm winning
'Cause I give you all of me
And you give me all of you, oh
 
Give me all of you
Cards on the table, we're both showing hearts
Risking it all, though it's hard.

Aivot halkee !

Mitä mietin?

Opiskelua, tulevaisuutta, opinnäytetyötä, tulevaa asuinpaikkaa, opintosuunnitelmaa, tätä hetkeä, ystävyyttä, luottamusta, hyväuskoisuuttä ja ihmisiä, jotka käyttävät sitä omaksi hyödykseen. Suurin piirtein noita kaikkia sekaisin. Ja ärsytyksen aiheitakin riittää.

Päällimmäisenä mielessä on ollut opiskelu ja viimeinen vuosi. Ajatukseni ovat neljän vuoden aikana muuttuneet ja mielestäni olen kasvanut henkisesti (ja muutenkin valitettavasti) näiden vuosien aikana hyvin paljon. Neljä vuotta sitten olin suorittamassa viimeisimpiä kursseja lukion penkillä ja juuri kirjoittanut viimeisimmissä ylioppilaskirjoituksissa. Stressi oli kova ja huoli valmistumisesta käsillä. Kovasti töitä tehdessä lakki kuitenkin tuli päähän ja uusi elämä oli edessä. Ylioppilaaksi pääsyn jälkeen olo oli kuin olisi seissyt maailman huipulla. Valintoja oli edessä ja uusia muutoksia: Uuden opiskelupaikan saaminen, kotoa poismuutto ja uusiin ihmisiin tutustuminen. Odotukset olivat korkealla.

Mission Impossible

Olen aina asettanut itselleni tietynlaisia "aikarajoja", jotka ovat liittyneet esimerkiksi valmistumiseen, parisuhteeseen, lapsiin, vanhenemiseen sekä erilaisiin elämänvaiheisiin. Lukiossa olin varma, etten valmistu kolmessa vuodessa ja että joutuisin suorittamaan sen neljässä vuodessa muista myöhässä. Ylioppilaskokeet kuitenkin menivät hyvin ja olin itse tyytyväinen tuloksiin, jotka sain. Kurssit tuli suoritettua oikeassa ajassa ja lakki oli päässä oikeaan aikaan muiden kanssa. Parisuhteen rajat ovat uloittuneet esimerkiksi suhteen kestoon ja sen ajankohtaan.

Siinä onkin tavoitetta mulle!

Nyt olen uudestaan samassa tilanteessa, kuitenkin toivottavasti hieman aikuistuneempi. Valmistuminen on lähellä, koska aikaisemmin minun olisi pitänyt valmistua tänä keväänä. Valmistuminen kuitenkin siirtyy syksylle, jolloin saan lisäaikaa opintoihini eikä minulla tule kiire opintojeni kanssa. Siirtoon ovat vaikuttaneet henkilökohtaiset syyt, jotka ovat olleet stressi ja kiire opinnäytetyön kanssa. Toki kaikilla muillakin se kiire on, mutta joskus on kuitenkin ajateltava itseään eikä verrata muihin. Oma elämäntilanne on kuitenkin aina oma eikä kaikilla välttämättä ole samoja asioita mielen päällä.

Välillä se tuntuu tältä.

Aluksi makustellessani valmistumisen siirtämistä olin osittain pettynyt itseeni ja siihen, etten ole pystynyt hoitamaan asioitani niin, että valmistuisin muiden mukana ja elämä menisi eteenpäin "oikeanlaisessa" syklissä. Myöhemmin ymmärsin kuitenkin, että elän tätä elämää itseäni varten enkä kenellekään muulle. Päätän itse omista teoistani ja kannan niistä vastuuni. Se, että minä valmistun myöhemmin ei vaikuta kenenkään muun elämään tai ajatuksiin. Tai ainakaan pitäisi. Nyt olen jo tottunut ajatukseen ja se myös helpotti elämäntilannettani ja selvitti ajatuksiani. Tuleva kesä siis menee opinnäytetyön parissa ja syksyllä tavoitteena on valmistua sekä löytää töitä mieluusti omalta alalta, mutta myös muun alan työt käyvät.

Itseään ei pidä vetää piippuun.

Tekstin alussa kerroin myös ärsytyksen aiheista. Tällä hetkellä eniten ärsyttää se, miten ihmiset puuttuvat elämääni niin, etten itse saisi tehdä päätöksiä. Välillä tuntuu myös, että minulta odotetaan paljon ja odotuksia kasataan päälleni entisten lisäksi. Kesätöitä pitäisi hakea ja rahaa saada jostakin, mutta päällimmäisenä pitäisi kuitenkin ensin hoitaa koulu. Tätä ei kuitenkaan ihan jokainen ymmärrä. Varsinkaan ihmiset, jotka eivät ole käyneet samaa koulutusta tai samantasoista sellaista. Mielestäni sellainen ihminen ei välttämättä ymmärrä sitä työmäärää, mitä koulussa on ja mitä kaikkea pitäisi tehdä. Vaikka kuinka yrittäisi selittää ja selventää omaa stressin määrää niin ei. Selitystä riittää ja ratkaisu on joka asiaan. Mieluusti kyllä luovuttaisin elämäni jollekin muulle välillä!

 
Ärsytyksen purkautuma.

MUN PÄIVÄ: THINK PINK

Tässäpä teille katsaus mun edelliseen perjantaipäivään! Teemana oli vapaapäivä, joka kului ystävän kanssa kahvitellen ja shoppaillen. Varsin täydeltä mun shoppailukassi loppujen lopuks näyttikin!

Kermavaahtokaakaota, nami!

Musta on tullut talven aikana kaakaon suurkuluttaja. Aiemmin en välittänyt kaakaosta yhtään ja nyt sitä tulee juotua melkein joka viikko! Muutenkin olen alkanut käymään kahviloissa tiuhempaan tahtiin ja minut voikin bongata Coffee Housesta viikoittain. Viihdyn hyvin ihmisten ympäröimänä ja ystävien kanssa on mukava vaihtaa kuulumiset (kaakao)kupposen äärellä. Usein nauru raikaakin kahvilapöydässä ja tulee puhuttua tärkeistä asioista.

 

Mistä tytöt juttelee kaakaon äärellä? Muodista, rahanmenosta, meikeistä, koulusta, tulevaisuudesta, tietenkin miehistä (eihän minulla olisi muuten kirjoitettavaa blogiin), suunnitelmista ja tulevasta shoppailusta!

Pitkän kahvittelun ja kuulumisien vaihdon jälkeen menimme vielä shoppailemaan Sokokselle ja lopulta päädyimme H&M:lle katselemaan vaatteita. Kiertely ei tietenkään jäänyt vain katselemiseen vaan muutama juttu päätyi myös sovitettavaksi ja lopulta ostoskassiin.

Kuvasta näkyykin sovittamani vaatteet. Sininen toppi oli alennuksessa, mutta päällä tuo malli ei näyttänytkään hyvältä. Pinkki toppi ja valkoinen puuvillapaita näyttivät hyvältä ja lopulta ostinkin ne sekä muutaman perustopin noiden alle laitettavaksi. Tykkään puuvillapaidan ihanasta pehmeydestä ja 3/4-hihoista! Juuri sopiva vähitellen lämpeneviin kevätpäiviin. Toppi taas on ihanan pinkki ja sopii hyvin juhlatopiksi ja kuumiin kesäpäiviin.

 

Sokoksella shoppailtiin myös ja 3+1 -päiviltä tarttui mukaan pari taskukampaa, uusi puuteri ja häivytyssivellin! Häivytyssivellintä olen himoinnut jo pitkään. Eiköhän nyt ala luomivärien laittokin paremmin luonnistua, kun pystyy häivyttämään rajat paremmin ja saada ehkä tummuuttakin paremmin silmiin. Puuteriksi ostin tällä kertaa L'Oréalin True Match Powderin, jonka sävynä oli Rose Ivory. En ole aiemmin tätä puuteria kokeillut, mutta myyjä vakuutti sen poistavan ihon kiiltoa hyvin myös ilman meikkivoidetta alla. Meikkivoidetta käytänkin hyvin harvoin, yleensä vain juhlameikin alla.

Sellainen oli siis minun perjantaipäiväni. Tyttöjen juttuja alusta loppuun! Tästä alkaakin sitten vähäksi aikaa kukkaron säästökuuri, ehkä kaakaoreissuja täytyy hitusen vähentää. :D

Tanssien tangolla

Olen aloittanut vastikään uuden harrastuksen eli tankotanssin! Tunneilla olen käynyt nyt 4 kertaa, joka on todella vähän, mutta hämmästyksekseni olen oppinut jo muutamia liikkeitä omasta mielestäni todella nopeasti. Ajattelin tänne blogiin laitella vähän noita aloitusliikkeitä mitä tunneilla on käyty läpi ja mitä jo osaan.

Ehkä joskus vielä uskallan! KLIK

Ilmoitettuani aloittaneeni tankotanssin, on se herättänyt ihmisissä erilaisia vastaanottoja. Osa rupesi nauramaan ja osan paheksunnan näki naamasta ja puheesta. Äitilleni ilmoitettuani uuden harrastukseni hänen reaktionsa tietoon oli ensimmäisenä "HYI!!!!!", jonka jälkeen hän kuitenkin rupesi nauramaan. :DD Ensimmäinen mielikuva lajista voi olla jotain strippaukseen liittyvää, mutta se on ennemminkin tanssia tai akrobatiaa tankoa hyväksikäyttäen.

:DD KLIK

Olen käynyt Kuopion uudella tankotanssisalilla täällä eli Ready Set Pole -tanssisalilla. Aluksi kävin kolmen kerran starttikurssin ja sen jälkeen otin 10 kerran kortin, joka on voimassa kolme kuukautta.

Ensimmäisen tunnin jälkeen lihakset oli ihan toooosi jumissa. Meni kaks päivää siihen, kun vaan totutteli siihen niiden jumiuteen ja yritti venytellä paljo, jolloin ne rupeskin siitä sit oikenemaan. Nyt muutaman kerran jälkeen lihakset kyllä on vielä kipeet, mut tuntuu että ne ei tunnu enää samalta kuin ihan ekalla kerralla. Eli ehkä vähitellen jotain kehitystä alkaa tapahtumaan!

KLIK

  

MINÄ!!!! :DD KLIK

Tunneilla opetellaan pyörähdyksiä ja pitoja. Tangolla voidaan istua tai seistä. Istunnan osaan jo, mutta seisonta tuottaa vaikeuksia. En osaa ilmeisesti työntää lantiota tarpeeksi eteen, niin että pääsisin tangolle seisomaan, vaan peppu tahtoo jäädä liian taakse. Kädet ja vatsalihakset pysyy tiukkana!

Seisonta tangolla KLIK

 

Istunta tangolla KLIK

Pitoja ovat esim. polvitaivepito, mutta sitä en vielä kunnolla osaa. Pyörähdyksistä osaan takajoutsenen, geishan sekä palomiespyörähdyksen. Myöskin tuoli- ja merenneitopyörähdyksen. Pyörähdykset on tosi kivoja! Välistä joihinkin tulee tosi hurjasti vauhtia ja sitten melkein huimaa. Mutta se on sitä parasta! Pyörähdyksistä en taida laittaa enempää kuvia, koska en löytänyt oikein hyvälaatuisia ja omasta takaa niitä ei ole.

Onnistumisen tunne on ihana, tosin seisonta tuottaa mulle edelleen sitä päänvaivaa.. Sitä täytyykin hioa seuraavilla tunneilla ennen kuin uskallan mennä Alkeis2-tunneille. Yhdellä tunnilla seisoin myös päälläni tankoa vasten!!! Päälläseisontaa ei ole tullut tehtyä sitten yläasteen, oli huikea tunne! :)

Jos haluaa lisää tietoa tankotanssimisesta, niin esimerkiksi täältä löytyy hyvin tietoa: http://tankotanssi.blogspot.fi/