KIIRE KIIRE KIIRE!

Toukokuu on vaihtunut ja kesään on jäljellä enää vain kuukauden päivät! Blogihommat on olleet tauolla hetkisen, koska minulla on ollut koulujuttujen kanssa niin kiire, etten ole kerennyt tehdä mitään muuta. Joku jo täällä valittelikin eikö uusia päivityksiä ole enää tulossa.. On niitä! Kunhan ehdin.

Viime viikonloppu meni toisen kirjoituksen ääressä, kun kirjoitin päättöportfoliotani kuusi tuntia viime hetkellä sunnuntaipäivänä ja sainkin paniikkikirjoittamisella aikaan 11 sivua! Voi sitä tajunnanvirran määrää... Päässä surisi illalla niin pahasti, että tuntui taas vaihteeksi siltä kuin aivot halkeis. Kuuden tunnin paahtamisen jälkeen en ees saanu sitä aivotonta shaibaa valmiiks, koska ihana tietokoneeni teki temput ja kaikki meni plörinäks. Seuraavana yönä ei sitten paljon nukuttukaan, kun maanantai-aamuna koululla piti olla skarppina analysoimassa viime hetkellä tulkkausnäytteitä. Oivoi, päänsäryn määräääää!

Eilen kävin tulkkaamassa Kuopion Musiikkikeskuksella OIKEAA OOPPERAA!!!! Oli niin huikeeta ja onnistuttiin mun tulkkiparin kanssa niin hyvin. Oon meistä niin ylpeä! Noin 40 tuntia oopperaan tuli yhteensä harjoitella käyden harjoituksissa, kenraalissa ja itsekseen harjoitellen. Nyt sitten soikin seuraavat kaksi viikkoa ooppera-aariat päässä.

Rutistus ei lopu kuitenkaan tähänkään vaan nyt täytyy alkaa analysoimaan kaikkea mahdollista harjoitteluseminaaria varten, vertaisarvioida portfolioita ja miettiä omaakin esitystä. Palaan taas tämän urakan jälkeen! :)

Yöllisiä tuuttauksia

Olen asustellut uudessa asunnossani nyt muutaman viikon onnellistakin onnellisempana. Hullu juoppo naapuri jäi taakse entiselle asuinalueelle minun muuttaessa Kuopion pahamaineisen pubin läheisyyteen. Niin, sepä siitä rauhallisuudesta. Muuton jälkeen sain kasattua tavarat tomerana tyttönä ja heti ensimmäisenä iltana ja siivottua asunnon priimakuntoon! Ei siis ollut kahta viikkoa kämppä täynnä pölypalleroita ja pahvilaatikoita. Huh, onneks. Samana viikonloppuna lähdin tutustumaan kulttuuritarjontaan eli läheiseen kirjastoon. Ja tietty heti rakkausromaaneja! Siitähän se lähti viikko hyvin käyntiin.

Noin viikko sitten menin nukkumaan aikaisin, tottakai ensin rakkausromaani luettuani, mutta heräsin keskiyön jälkeen yölliseen tuuttaukseen. Tajusin tuuttauksen tulleen ovipuhelimestani ja menin unenpöpperöisenä kuuntelemaan. Ovipuhelimesta kuului kaukaisia askeleita ja humalaisen miehen soperrus: "Eis she vasthannu....." Ajattelin hullujen löytäneen minut, täältäkin! Voi ei! Eikö ne jätä minua ikinä rauhaan?? Lopulta kuitenkin suljin puhelimen ja laitoin sen pysyvästi off-asentoon, jolloin en kuulisi enää ovisummerin soittoa. Huh, yöt pelastettu. Näitä uusia hulluusöitä odotellessa..

Juoppohullun naapurin kirjeet ja muutto

Aluksi anteeksi hiljaiselosta, blogin pitäminen on jäänyt vähemmälle, koska mielessä on ollut paljon muuta eikä vapaa-aikana ole jaksanut kirjoittaa tänne. Syyskuun jälkeen on tapahtunut paljon asioita: Erottiin poikaystävän kanssa, läheinen sairastui syöpään, muutin uuteen asuntoon, mutta näin sitä vaan etteenpäin porskutetaan! :)

Naapurini sai jostain syystä hullun idean lähetellä minulle rakkauskirjeitä postiluukun kautta. Tämä ei olisi ollut ahdistavaa, jos naapuri olisi ollut komea, hyväkroppainen, alle 30-vuotias kohtelias mieshenkilö, mutta ei. Naapuri oli homssuinen, keski-ikäinen, viinalta haiseva rapajuoppoukko, jonka menneisyys on väkivaltainen. Hän muun muassa viilti viime keväänä (ex-)vaimoaan poskeen hedelmäveitsellä. Apua, poliisi! Palokunta! Ambulanssi! AUTTAKAA MINUT POIS TUON HULLUN LUOTA!!

Kirjeissä oli pyyntö "Tulisitko kahville tai oluelle tai vaikka saunaan?" "Maarit tule käymään". Tähdennän, että nimeni ei ole lähelläkään Maaritia, eikä edes alter egoni...

Hätähuutoani ei kuultu poliisin suunnalta. Soitin kerran hätänumeroon ja kaksi kertaa suoraan Kuopion poliisiasemalle häiriköstä, joka ahdistelee minua postiluukun kautta, mutta poliisi sanoi asian olevan "lievä" ja "taloyhtiön hoidettavissa". Lopulta kyllästyin jatkuvaan häiriköintiin ja aloin etsiä uutta asuntoa. Laitoin ilmoituksia nettiin ja hakemukset vetämään eri paikkoihin. Viimein herttainen mummeli soitti omistusasunnostaan, jota vuokrasi.

Ihastuin heti asuntoon: Oma sauna, parkettilattiat, ovisummeri, vaatehuone, hissi!! Ei voi löytää parempaa! Vuokrakin oli kohtuullinen siihen nähden, että tässä on sauna. :) Sain muuttaa jo heti, että pääsisin hullun naapurini ulottuvilta ja muutto sujuikin hyvin vain päivässä. Nyt olen onnellisesti uudessa asunnossani ja tämä tuntuu jo kodilta! :)