Näytetään tekstit, joissa on tunniste Viittomakieli. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Viittomakieli. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 30. toukokuuta 2012

"Sä meet sinne telkkariin sitte! Susta tulee julkkis!" Viittomakielen tulkki - Onko se julkkis tai avustaja?

Ensimmäiset mielikuvat viittomakielen tulkista voivat olla tällaisia:

Avaat television katsoaksesi kello viiden uutiset ja televisio on jäänyt YLEn ykköskanavalle. Kuvaruutuun ilmestyy viittova nainen ja Viittomakieliset uutiset. Hei siellähän ne viittoo! Eikös noi oo niitä tulkkeja?

Kaupungilla näät kehitysvammaisen naisen ja hänen avustajansa kaupassa. Avustaja pakkaa naisen kauppakassin ja huomaat naisen viittovan avustajalle jotain. Tuon täytyy olla tulkki, kun se auttaa ja ne viittoo!

Mutta onko näin? EI. Viittomakielen tulkki ei voi viittoa telkkarissa Viittomakielisissä uutisissa, koska uutisten viittojat ovat natiiveja kielenkäyttäjiä. Miksikö? Eihän suomenkielisissäkään uutisissa ole ulkomaalaisia uutistenlukijoita.

Viittomakielen tulkki ei myöskään ole avustaja vaan kielen välittäjä. Tulkki tulkkaa, kääntää ja välittää kuulemansa tai näkemänsä viestin, mutta tulkki ei sido kengännauhojasi tai syötä sinulle aamupuuroa. Tulkki saa tilauksia eri tilanteisiin ja kulkee asiakkaiden mukana syntymästä kuolemaan: Synnytyssairaalasta koulun penkille, harrastuksista rentouttaviin saunailtoihin, lääkärin tapaamisista hautajaisiin. Minne asiakas menee, siellä on myös tulkki.

Viittomakielen tulkeilla on oma ammattiliitto SVT ry (Suomen Viittomakielen Tulkit ry). SVT:n sivuilta löytyy muun muassa työtarjouksia, viittomakielen tulkin ammattieettiset säännöt, ajankohtaiset uutiset sekä viittomakielen tulkin palkkasuositukset. SVT:n jäsenenä saa huippuhienon kalenterin (johon voi vaihtaa kannen värin!), Kielisilta-lehden sekä jäsenetuja. Tsekkaa SVT:n sivut tämän postauksen alalaidasta!

Tulkkaukseen liittyviä termejä

Simultaanitulkkaus: Tulkkaus tapahtuu samaan aikaan puheen tai viittomisen kanssa. Asiakas viittoo/puhuu ja samaan aikaan tulkki kääntää näkemänsä/kuulemansa. Yleisimmin käytetty tulkkaustapa.

Konsekutiivitulkkaus: Tulkkaus tapahtuu tulkattavan asian jälkeen. Ensin asiakas viittoo tai puhuu asiansa kokonaan ja sen jälkeen tulkki tulkkaa.

Opiskelutulkkaus: Tulkkausta oppilaitoksessa tunnilla. (Eli siis missä tahansa koulussa millä tahansa tunnilla mihin tulkki tilataan. Huh!) Luennoilla tulkkausta kutsutaan luentotulkkaukseksi.

Asioimistulkkaus: Tulkkausta missä tahansa asioimiskeikalla. Eli esimerkiksi lääkärissä, kaupassa, kaupungilla.

Opiskelutulkki: Tulkki, joka tulkkaa oppilaitoksessa.

Asioimistulkki: Tulkki, joka tulkkaa asioimistilanteissa.

Tulkki voi kääntää tai tulkata myös lauluja esimerkiksi kirkossa. Laulutulkkauksia voi tehdä myös konserteissa ja onpa eräänä vuonna laulutulkkaus tehty Apulannan keikallakin! Youtubesta löytyy erään amerikkalaisen nuoren tulkin kääntämiä hittibiisejä. Laulut on käännetty ASL:lle eli amerikkalaiselle viittomakielelle.
Viittomakielen tulkin koulutus, mitä missä milloin?

Viittomakielen tulkin koulutus on ammattikorkeakoulututkinto, joka on laajuudeltaan 4 vuotta eli 240 opintopistettä. Viittomakielen tulkiksi voi opiskella kahdessa eri ammattikorkeakoulussa: HUMAKissa tai DIAKissa. HUMAKin kampukset ovat Kuopiossa ja Helsingin, DIAKin kampus Turussa.

Tulkin koulutuksessa ensimmäinen vuosi menee pääasiassa viittomakielen opetuksessa. Kouluun voi tulla ilman mitään tietämystä ja viittomakielipohjaa! Näin minäkin aloitin kouluni pari vuotta sitten. :) Viittomakielen lisäksi on myös erilaisia suomen kielen ja kääntämisen opintoja. Toisena vuonna aloitetaan uutena tulkkauksen opinnot. Tulkkaukseen perehdytään ensin teorian ja sitten käytännön harjoitusten kautta. Kolmantena vuonna tulkkauksen opinnot jatkuvat ja opinnäytetyön suunnittelu alkaa. Neljäs vuosi pyhitetään opinnäytetyön tekemiselle sekä harjoittelulle.

Koulutuksen aikana harjoittelut ovat viittomakieliseen yhteisöön tutustumisen harjoittelu, opiskelutulkkaus- ja asioimistulkkausharjoittelut sekä suuntautumisen harjoittelu. Harjoittelujen lisäksi opiskelija voi tehdä myös ammattiprojektin, joka voi olla esimerkiksi tapahtuman järjestäminen, stand up-esityksen tai teatteriesityksen tulkkaus.

Koulutuksessa voi suuntautua viittomakommunikaation opettamiseen (eli pedagogiikkaan), tulkkaukseen ja kääntämiseen (kuuroille, kuuroutuneille, kuurosokeille ja/tai kuuleville) tai kansainvälisyystoimintaan viittomakielialalla. Opiskelijat voivat valita vain yhden suuntautumisen neljännellä vuodella.

Itse hakiessani tähän koulutukseen en osannut ajatella, mihin voisin joutua. Alussa olin niin hurmiossa viittomakielestä, että imin itseeni kaikki viittomat, mitä vain sain ja olin todella innoissani. Osaan jotain, mitä monet muut tai ainakaan tuttuni eivät osaa! Tuleva ammattini on helppo, käännän vain asian kieleltä toiselle. Karu todellisuus iski koulutuksen ja tiedon lisääntymisen myötä. Tulkin ammatti ei todellakaan ole helppoa: Tulkkaustilanne ja sen aihe voivat olla mitä vain mitä maailmassa ikinä tapahtuu. Periaatteessa minun tulisi tulkkina tietää kaikesta kaikki. Valitsinpas itselleni vaatimattoman ammatin! Sitten, kun olen vanha dinosaurusten aikainen tulkki, olen ehkä valelääkäri, valeopettaja, valesitä ja valetätä. Mutta sitäkin monipuolisempaa ja mielenkiintoisempaa tulkin työ on. Missä muussa ammatissa on yhtä paljon vaihtelua ja erilaisia tilanteita? Kokemusta karttuu ties mistä ja voi sanoa olevansa ajan hermolla vaikka ties mistä. Luulen, että se juuri onkin tämän ammatin viehätys. Ehkä minäkin olen sitten 30 vuoden päästä valelääkäri, varokaa vain tutut, jos satutte vastaanotolleni. ;)

Lisätietoa viittomakielen tulkin koulutuksesta täältä: 

HUMAK

DIAK

Lisätietoa viittomakielen tulkeista:


Jos jokin jäi puutteelliseksi, laita viestiä kommenttiboksiin! Voit myös kommentoida postausta aivan vapaasti kommenttiboksiin muutenkin. :)

tiistai 29. toukokuuta 2012

Viittomakieli - Käsien puhetta

Ajattelin tehdä postauksen ja pienen tietoiskun viittomakielestä, koska se kuuluu nykyään opiskelujen kautta myös arkielämääni. Solahdin viittomakieleen ja viittomakieliseen yhteisöön syksyllä 2010 astellessani ensimmäiselle viittomakielen tunnille. Mitä viittomakieli siis on?

Viittomakieli on samanlainen kieli yhtä lailla puhuttujen kielten kanssa, kommunikointi tapahtuu vain käsien kautta. Viittomakieli ei ole kansainvälinen kieli. Jokaisella maalla on oma viittomakieli. Itse opiskelen koulussa suomalaista viittomakieltä. Monesti törmään tämän asian ilmaisun jälkeen kysymykseen: "Miksi? Sehän ois paljo järkevämpää, jos kaikissa ois sama!". Niin, mutta eihän puhutuissa kielissäkään ole samaa kieltä joka paikassa. Englanti on toki yksi puhutuimmista kielistä maailmassa, mutta ei sekään ole maailman ainoa kieli. Kieleen liittyy myös vahvasti aina kulttuuri. Kuuroilla on myös oma kulttuurinsa ja vahva yhteisö, joka pitää yhtä. Eri maiden viittomakielten eroja ovat olennaisesti eri viittomat. Joillakin samoilla viittomilla voi eri viittomakielissä olla aivan eri merkitykset.

Kuvassa viittoma "ystävä". Kuva opettaja.tv:n sivuilta.

Yleisiä termejä liittyen viittomakieleen ja sen käyttäjiin

Viittomakielinen: Henkilö, jonka äidinkieli on viittomakieli. Henkilö voi olla myös kuuleva, esimerkiksi kuurojen vanhempien kuuleva lapsi.

(Syntymä-)kuuro: Henkilö, jolla on kuulovamma syntymästä asti.

Kuuroutunut: Henkilö, joka on kuuroutunut lapsena tai myöhemmällä iällä esimerkiksi onnettomuuden tai sairauden takia.

Kuva Kuuloliiton sivuilta.
Kuurosokea: Henkilö, jolla on sekä kuulo- että näkövamma. Useimmat kuurosokeat eivät ole täysin kuuroja tai sokeita, vaan heillä voi olla jäänteitä kuulosta tai näöstä.

Huonokuuloinen: Henkilö, jolla on kuulonalentuma ja hän käyttää SI-implanttia (kts. alempana) tai kuulokojetta.

Huulio: Huulio on huulten ja huuliaukon muodostama kokonaisuus, jonka avulla viittomista saa selvää. (Eli tämä on se "miks ne sitä suutaan liikuttaa".) Aina huulio ei ole suomenkielinen sana tai tavu, vaan on olemassa myös viittomakielinen huulio.


Sisäkorvaistute/-implantti: Kuulolaite, jonka käyttö vaatii leikkauksella sisäkorvaan asennetun implantin. Leikkauksessa kallon sisään laitetaan implantti ja ulkopuolelle tulevat osat ovat korvan taakse tuleva kuulolaite ja päähän läntättävä magneettiosa.

Mykkä: Henkilö, joka ei kykene puhumaan tai tuottamaan ääntä.

HUOM! Kuurot EIVÄT ole mykkiä! Kuurot osaavat tuottaa ääntä ja tarvittaessa osa kuuroista osaa puhuakin. Vanhemmat kuurot käyttävät välillä ääntä johtuen oralismi-ajanjaksosta (1800-luvun loppu - 1970), jolloin viittomakieli oli kielletty ja kuuroja opetettiin vain puheella. Monet kuulevat käyttävät termiä "kuuromykkä", joka on vanhahtava ja harhaanjohtava termi, joten puhu mieluummin kuuroista tai viittomakielisistä! :)

Kuinka kohtaan kuuron?

Kuuron kohtaamisessa ei ole mitään ihmeellistä. Kuurot ovat samanlaisia henkilöitä kuin kuulevatkin eikä sinun tarvitse muuttaa käyttäytymistäsi millään lailla "hoivaavammaksi", jos tapaat kuuron. Kuurolle puhuessa kannattaa kuitenkin puhua selkeästi, niin että tarvittaessa kuuro voi lukea huulilta (ei nyt kuitenkaan tarvitse ruveta liioittelemaan/irvistelemään ja näyttää siltä kuin esittelisit hampaitasi). Eikä ne kuule vaikka kuinka huutaisit, silloin varsinkin huulio vääristyy ja kuuron voi olla vaikeaa ymmärtää puhettasi.

Jos kuuron mukana on tulkki, puhu suoraan kuurolle, älä tulkille. Katsekontakti on myös tärkeää. Olisiko sinustakaan mukavaa, jos asioisit kaupassa ja myyjä puhuisi toiselle henkilölle "Sanotko hänelle, että nämä maksaa sen ja sen verran?" sinun ollessasi vieressä ja ymmärtäessäsi asian? Kuurolle ei tarvitse myöskään puhua hän-muodossa. Voit puhua ja esittää asiasi sekä kysymyksesi suoraan kuurolle ja olla aivan normaalisti. Tulkki tulkkaa puheesi kuurolle kyllä oikein.

Jokainen kuuro on erilainen, aivan kuten jokainen ihminen. Erilaisuus ei silti tarkoita eriarvoisuutta. Kuuroilla on omat nettisivut, oma liitto, yhdistyksiä sekä tapahtumia. Ja tietenkin kaikkien tuntemat Viittomakieliset uutiset. Viime viikonloppuna olleet Kuurojen Kulttuuripäivät Oulussa kokosivat yhteen noin 700-800 kuuroa eri puolelta Suomea. Aikaisemmin tänä vuonna oli myös Maailmanlaajuinen Kuurojen Taikureiden Festivaali Helsingissä. Siellä sitä näki hienoja silmänkääntötemppuja :)

Tiesitkö myös, että Signmark on suomalainen kuuro rap-artisti? Signmark kiertelee ja keikkailee ympäri maailmaa ja tämän vuoden Suomen ainoa keikka on syksyllä Espoossa. Kysyin tämän häneltä itseltään Kulttuuripäivillä eli taattua tietoa! ;)

Kuuntele tästä Signmarkin biisi, joka on minun lempparini ja IHASTU! :)


Jos haluat tietää jotain lisää tai kysyä, laita kommenttisi kommenttiboksiin, vastailen mielelläni! Seuraavaksi tulossa tietoa viittomakielentulkeista ja tulkin ammatista. :)