Tarviiko aina valittaa?

KLIK

Valivalivali. Valittajat valittaa.


Nyt on pakko avautua, koska tuntuu, että negatiivisuutta tulee välillä joka tuutista. Olen itse yleensä positiivinen ihminen ja yritän katsoa myös elämää positiivisuuden kautta. Toki minuakin joskus ärsyttää ja harmittaa ja saatan sen purkaa esimerkiksi ystävilleni tai joskus myös täällä blogissa. En kuitenkaan ymmärrä sitä, että jokaisesta pikku asiasta täytyy valittaa tai yrittää nälviä ja väheksyä erilaisia asioita, jotka muiden mielestä olisivat ilon aiheita. Ei tietenkään kaikista asioista tarvitse pitää tai mielistellä muita, mutta mielestäni omaa puhettaan voisi hieman miettiä ennen kuin päästää valloilleen ajatuksiaan niitä sen kummempaa miettimättä.

Tiedän eräitä ihmisiä, joista huomaa tällaisen valittamisen kierteen. Pikku asioista valitetaan, negatiivisuutta korostetaan ja keskitytään niihin vikoihin enemmän kuin siihen, että antaisi asian olla tai miettisi jotain positiivista. Itse en ymmärrä pessimistisyyttä, koska mitä iloa siinä on, että vääntää joka asiasta negatiivisen tai ajattelee aina pahinta? Onko pessimistisyys realismia? Ei minun mielestäni. Kuulin vähän aikaa sitten radiosta tutkimuksesta, jonka mukaan aivot havaitsevat negatiivisuuden herkemmin kuin positiivisuuden. Negatiivisuus jää muhimaan mieleemme ja jatkuva valittaminen myös tarttuu ihmisestä toiseen. Negatiivisuus myös vahingoittaa aivoja ja tyhmentää ihmistä. En minä ainakaan halua aivoistani mössöä! Mieluummin keskityn iloisiin asioihin ja iloisiin ihmisiin kuin kuuntelisin jatkuvaa valitusta asioista, joilla ei ole oikeasti mitään merkitystä.

Olen huomannut myös esimerkiksi sosiaalisesta mediasta sen, että jotkin ihmiset vähättelevät toisten ilon aiheita. Päivityksiä tulee omista arjen askareista ja mielipiteitä erilaisista asioista, onnistumisen kokemuksista ja pienistä ilon aiheista, joita halutaan jakaa ystävilleen kuten normaalissa kanssakäymisessä. Ne asiat ovat kuitenkin kirjoittajien omia ajatuksia ja ilon aiheita, joita ei mielestäni pitäisi mennä tyrmäämään. Jokaisella on oikeus mielipiteeseen, mutta joskus mielipiteet voisi pitää myös itsellään. Joillekin tietynlaiset päivitykset ja asiat eivät mene sinne positiiviselle puolelle vaan ärsytys luikertelee mieleen ja hetken mielijohteesta kommenttia voikin tulla ilman sitä suodatinta. Sosiaalinen media antaa ihmisille tietyn anonyymiteetin, vaikka esimerkiksi Facebookissakin ollaan omalla nimellään, mutta ei kuitenkaan kasvokkain. Monella ei välttämättä olisikaan pokkaa mennä sanomaan toiselle, ettei jaksa lukea toisen heräämistavoista, jatkuvista kokkailuista tai lenkille lähdöistä. Onneksi Facebookissakin on helppo painaa nappia, jolloin ei saa niiltä tietyiltä ihmisiltä niitä päivityksiä. ;) Ja jos on oikeasti aikaa ja energiaa tuhlata ajatuksiaan negatiivisuuteen niin eikö sitä samaa energiaa voisi mieluummin käyttää johonkin muuhun? Itse ainakin siivoan perusteellisesti ärsyyntyneenä. Se energia tuleekin silloin hyötykäyttöön. :)

Miksi siis tuhlata energiaa negatiivisuuteen kun sitä voisi käyttää positiivisuuteen?

KLIK