Kanelin tuoksua, töpselikärsiä ja koiperhonen lompakossa

Jos et ole vielä käynyt Maailman Parhaassa Kahvilassa eli Kanelissa, suosittelen sitä oikein lämpimästi!

Kanelista saat hyvää palvelua, ihania kahveja, mahtavia makukaakaoita ja suussasulavia piiraspaloja. Mun on pakko mainostaa Kanelia, koska se on niin mahtavan näköinen ja siellä on paras tunnelma! Se on myös paras kahvila tenttiin lukemiseen, kaverin kanssa juoruilemiseen sekä t-r-e-f-f-e-i-l-l-e. Pakko paljastaa, että käyn siellä melkein aina treffeillä. Okei, aina. Se on vaan niiiin ihana ja romanttinen paikka! Suosittelen. Tästä kahvilasta löytyy erikoisia pöytiä, joissa muutamassa on myös pöytälaatikoita. Laatikoista löytyy pieniä runoja ja muita lappusia, myös minä kirjoitin omani eräs päivä. Eikun kahvittelemaan ja lukemaan niitä!

Kahvilakäynnin ja kesätöitten puutteen takia mä oon joutunu ryöväämään mun "Lomaraha"-lehmäpankin kaupassa käymiseen ja lompakosta pyrähtää vaan koiperhoset. Onneks ei kirjaimellisesti, koska inhoon ja kammoon ötököitä ihan hulluna! Nyt on kuitenkin siis elettävä vähän aikaa kaurapuurolla ja näkkärillä ja järsittävä vaikka pöydän kulmaa. Leivoin kyllä kinkkutaskuja, joten syömistä riittää vielä vähäks aikaa. Ens viikonlopuks äitin ruoille! <3

Tässä vielä:

http://www.kahvilakaneli.net/ 

Yöllisiä tuuttauksia

Olen asustellut uudessa asunnossani nyt muutaman viikon onnellistakin onnellisempana. Hullu juoppo naapuri jäi taakse entiselle asuinalueelle minun muuttaessa Kuopion pahamaineisen pubin läheisyyteen. Niin, sepä siitä rauhallisuudesta. Muuton jälkeen sain kasattua tavarat tomerana tyttönä ja heti ensimmäisenä iltana ja siivottua asunnon priimakuntoon! Ei siis ollut kahta viikkoa kämppä täynnä pölypalleroita ja pahvilaatikoita. Huh, onneks. Samana viikonloppuna lähdin tutustumaan kulttuuritarjontaan eli läheiseen kirjastoon. Ja tietty heti rakkausromaaneja! Siitähän se lähti viikko hyvin käyntiin.

Noin viikko sitten menin nukkumaan aikaisin, tottakai ensin rakkausromaani luettuani, mutta heräsin keskiyön jälkeen yölliseen tuuttaukseen. Tajusin tuuttauksen tulleen ovipuhelimestani ja menin unenpöpperöisenä kuuntelemaan. Ovipuhelimesta kuului kaukaisia askeleita ja humalaisen miehen soperrus: "Eis she vasthannu....." Ajattelin hullujen löytäneen minut, täältäkin! Voi ei! Eikö ne jätä minua ikinä rauhaan?? Lopulta kuitenkin suljin puhelimen ja laitoin sen pysyvästi off-asentoon, jolloin en kuulisi enää ovisummerin soittoa. Huh, yöt pelastettu. Näitä uusia hulluusöitä odotellessa..

Vohvelintuoksua ja metsäreissuja

Ihana viikonloppu alkoi jo keskiviikkoiltana, kun poikaystäväni tuli junalla käymään Kuopiossa. Juna tuli myöhään, joten eipä sitä auttanut kuin ruveta aikasin nukkumaan seuraavan kouluaamun takia. Torstaina koulusta palattuani tunsin jo käytävässä leijailevan ihanan tuoksun, joka tukahdutti alleen painostavan ja tunkkaisen tupakan lemun. Astuessani sisään ovesta kuulin Michael Bublén romanttiset sulosävelet ja laulun sekä tunsin lumoavan ruoan tuoksun. Kanakastiketta ja omenasalaattia, ihanaa! On mulla niin ihana mies! <3

Perjantaina oli vuorossa leffailta, jolloin katottiin hyvä leffa, jolla oli aivan järjetön nimi. Äärimmäisen lujaa ja uskomattoman läheltä. Mikä sanahirviö! Kuka tuommosia keksii? Kannattaa kuitenkin katsoa, se oli hyvä tarina. :) Lauantain lähettiin sitten uhkarohkeasti kiertelemään Ikeaa ja syömään yltiömaukkaita lihapullia! Poikaystävä pääsi helpolla ostaessaan vain paistinpannun ja keittiöliinan, kun taas minä haalin itselleni kassillisen tavaraa sillä verukkeella, että tarvitsen valkoviinilaseja, koska olen juonut viiniä elämäni aikana kaksi kertaa. Tarviin myös viinipullonkorkinavaajaa, koska olenhan juonut viiniä elämäni aikana sen kaksi kertaa, mitä jos tulee kolmaskin kerta? Haalin myös tarvittavia ostoksia, nimittäin ruskeita syviä lautasia sekä leikkuulaudan. Olin kuitenkin kantamassa kotiin uutta sänkyä, lipastoo, keittiön puisia tasoja, kulmasohvaa ja kokonaista Ikea-kotia. En saanu! :( Ehkä sitten joskus.

Sunnuntai kului hieman rauhallisemmin potiessa pienoista krapulaa, koska lauantai-iltana käytiin myös baarissa. Mutta sunnuntaina tehtiin superhienoja Mikki Hiiri -vohveleita! Mmmm, vaniljakastikkeen kanssa oli aivan taivaallista. Lauantaina viisaana ja tietoisena ympäristöstä osasin käyttäytyä erittäin hienovaraisesti ja heilua selittäessä eräästä kuopiolaisesta jo lopettaneesta baarista. Heilumisen ja tilankäytön aiheuttamana käteni huitaisi sekunnin sadasosassa skumppalasini täyden sisällön suoraan kiiltävälle mustalle hameelleni, jolloin suustani pääsi ehkä liiallinenkin määrä kiroilevia sammakoita ja häpeän määrä nousi baarin kattoon ja sen yläpuolelle väijymään minun täydellistä nolaamistani. Huitominen ei jäänyt kuitenkaan yhteen kertaan, vaan aloittaessani selittämään tarinaa uudempaa kertaa onnistuin kaatamaan myös poikaystäväni täyden lasin, tosi tällä kertaa "vain" pöydälle. Koita siinä sitten olla normaalisti, kun pöytä ja syli lainehtii skumppaa ja poikaystävä vie pullon sivummalle minusta. "Eiköhän tää riitä jo meille." Joo tai mulle. Se kaks lasia riittää oikein hyvin. Parempi olis miinus viisi.

Tänään kävimme metsässä kävelemässä ja kuvailemassa kivoja kuvia. Piti käydä myös saattamassa se yksi kiva mies juna-asemalle. Vaan eipä ole pitkä aika, kun taas nähdään! Tällaisia tunnelmia tältä viikonlopulta. :)