Kaikki on sallittua sodassa, rakkaudessa ja teinikyyläyksessä

You make me feel like I'm living a teenage dream.

Tällainen olo mulla on ollut pari päivää ja oon ollut tosi hämmentynyt. Lauantain pikku kauppareissun jälkeen olen löytänyt itteni joka päivä erään ruokakaupan lähistöltä miettimässä menenkö "ostamaan" jotain tai kattelemaan tai tai... Kuitenkin lauantai-iltana satuin käymään eri kaupassa kuin normaalisti ostamassa pientä syötävää jo valmiiksi tyhjään opiskelijajääkaappiini. ("Pientä syötävää" sattuu olemaan liian usein pinaattikeitto pakastimeen ja maitopurkki jääkaappiin. Opiskelijaruoat <3)

Maleksin lopulta kassalle räjähtäneen sekä väsyneen näköisenä johtuen edellisillan baarireissusta ja päädyin iloisen ja pirteän pojan asiakkaaksi. Kassalla terästäydyin (olisiko ollut sitten sen pojan iloisuus ja hymy!) ja huomasin ihanan ja söpön hymyn ja naaman! Psst... Voisin sanoo, että se oli ihastumista ensi silmäyksellä, mutta menis varmaan liian kliseiseks. Tavaroitani keräillessäni satuin vielä katsomaan poikaa ja huikkaamaan iloisesti hymyn kera "Kiitos ja heippa!" niin kuin normaalistikin teen. Poika kuitenkin yllättyi tästä ja hymyili vielä kerran valloittavasti minulle ja huusi heipat perään. Oliko ehkä kivointa lähteä kotiin!

Kauppareissun jälkeen olin ihan fiiliksissä ja päätin, että tästä kaupasta taitaakin tulla minun "lähikauppani". Asuntoni tosin sijaitsee 5 kilsan päästä tästä kaupasta ja oikeaan lähikauppaani on 300 metriä..... mutta mitä pienistä? :)) En saanut poikaa mielestäni lauantain jälkeen, joten päätin käydä kaupassa kattomassa olisiko hän siellä sunnuntaina.. maanantaina.. ja tänään. Eilen (maanantaina) olin psyykannut itseni antamaan pojalle tämmöisen lapun:

"Jos haluat lähtee vaikka jätskille,

niin laita viestiä! :)

*nimi ja puhelinnumero*"

Keräsin rohkeutta lehtihyllyn välissä, kun näin pojan olevan kassalla ja jonon olevan pitkä. Aiemmin olin hakenut toiselta puolen kauppaa shampoopullon ja hoitoaineen, mutta nyt tekosyynäni kyyläykseen oli "lehtien" katselu. Mahtoi näyttää järkevältä, kun katselin muka lehtiä, mutta oikeasti kyyläilin vaan kassoille päin ja olin jossain autolehtien kohdalla... Huomasin yhessä vaiheessa toisen myyjän katselevan huvittuneena minua, kun en ollut katsellut mitään lehtiä hetkeen ja seissyt siinä hyllyn välissä jo aivan liian kauan ihan vain huvikseen.

Päätin vilkaista lehtiä vielä hetken, tällä kertaa oikeasti, ja lähteä suuntaamaan kassoille. Lappunen minulla oli kukkaron välissä, jotta saisin annettua sen samalla hetkellä maksaessani. Viimeinen vilkaisu lehtiin.. lähtövalmiiksi kassalle... pään käännös.. ja kassapoika oli POISSA!! Pojan tilalle oli tullut joku nainen, joka keräsi asiakkaiden ostoksia palvelualttiina täydessä touhussa. VIIMEINEN VILKAISU OLI LIIKAA................ Ärsyyntyneenä menin toiseen jonoon, juuri sen huvittuneen myyjän luo, ja lähdin kotiini. Siinä meni se tilaisuus!

Tänään kävin myös kyyläilemässä kaupassa, mutta poika ei ollut tänään töissä. :( Tämä minun kyyläystouho kuulostaa niin teinityttöjen hommalta, ettei mitään järkee! Mutta mitäs sitä ihastumiselleen voi. Kai se on käytävä huomenna vielä kattomassa, jos se ois töissä, koska haluan antaa sen lapun sille vielä ennen kesää!! :)

Tällaista tänään ja nyt jatkamaan Salkkareita! :)